Palkitseminen ja edut – tuo erottamaton parivaljakko puhututtaa pinnan alla säännöllisesti, vaikkei joka vuosi olekaan se top of mind -trendi HR-kentällä.
Työyhteisössä on näiden osalta yleensä sapluuna valmiina ja toiminnassa, mutta kuinka monessa paikassa on pysähdytty aika ajoin miettimään voisiko siitä saada entistä resonoivamman? Valittuun palettiin ei kannata juuttua, vaan on hyvä käydä dialogia henkilöstön kanssa heidän odotuksistaan sekä havainnoida mitä ympärillä tapahtuu ja kuuluu. Ohjaavana tekijänä on hyvä pitää mielessä, että palkitsemiskeinojen ja tarjottavien etujen tulisi tarjota lisäarvoa henkilöstölle sekä puhutella kaivattuja uusia osaajia.
Mitä neuvoksi, kun halutaan pitää omat osaajat tyytyväisinä ja sitoutuneina, sekä samanaikaisesti erottautua markkinoilla kilpailukykyisenä ja houkuttelevana paikkana uusille kyvyille, kilpakosijoiden tarjotessa toinen toistaan maukkaampia palkitsemispirtelöitä ja etupiirakoita? Hyvä lähtökohta on se, että lähtee palastelemaan kokonaisuutta organisaation kulttuurin, arvojen ja ihmisten kautta – mitä he odottavat. Kannattaa myös miettiä mihin valinnoilla pyritään ja voiko niitä johtaa yrityksen tavoitteista. Näiden pohjalta paketista saadaan todennäköisimmin juuri kyseisen yrityksen näköinen, eikä siitä tuoksu kopiokoneen konehuoneesta kumpuava lämmin, aavistuksen pölyinen henkäys.
Puhtaasti aineellisia palkitsemiskeinoja ja etuja pähkäillessä monen päättäjän mieltä askarruttaa, että saako käytetyille pelimerkeille riittävää vastinetta. Saavutetaanko esimerkiksi myyntikilpailuun kytketyillä bonuksilla selkeästi parempaa tulosta tai notkeuttaako työnantajan tukemat hyvinvointipalvelut henkilöstön mieltä ja ruumista entistä ketterämmiksi tuleviin koitoksiin? Edellä kuvaillut keinot ovat yleinen ja keskeinen osa palkitsemispolitiikkaa ja tulevat oletettavasti myös sellaisina pysymään. On hyvä pitää mielessä, että valittujen keinojen tulisi puhutella mahdollisimman isoa osaa henkilöstöstä. Tasapuolisuuden ja läpinäkyvyyden painoarvoa ei sovi unohtaa, no excuses.
Nykyisin on enemmän sääntö kuin poikkeus, että töiden lomassa halutaan ehtiä nauttimaan itselle tärkeistä asioista ja yhtä lailla suoriutumista ohjaavat motivaatiotekijätkin vaihtelevat, keskiössä on siis yksilöllisyys. Työura nähdään kokemuksellisena matkana, joka mukautuu muuttuneisiin tilanteisiin ja odotuksiin. Se, mitä kulloinkin tavoittelemme, ei aina ole ennalta suunniteltua ja arvotamme asioita eri tavalla vaikkapa elämäntilanteesta riippuen. Klassisia aineellisia palkitsemiskeinoja ja etuja voidaan pitää kokemusten mahdollistajina ja toivotunlaista suoriutumista vahvistavina osatekijöinä, mutta alkavalla puoliajalla pyrin kääntämään katseita aineettomiin keinoihin.
Tähän liittyen törmäsin mielenkiintoiseen ulostuloon eräältä kansainväliseltä yritykseltä, joka on lanseerannut yhdellä markkina-alueellaan henkilöstölleen mahdollisuuden vuosittaiseen, jopa kolmen kuukauden pituiseen life leave -vapaaseen, on intohimona sitten itsensä kehittäminen, elämyksien hakeminen tai jotain siltä väliltä. Lisäksi henkilöstölle mahdollistetaan joustava tuntisuunnittelu esimerkiksi lasten koulun lukuvuoden ajan, jolloin vapaat sijoittuvat paremmin koulukalenterin mukaisesti arkea helpottaakseen. Ja että annetaan mahdollisuus työskennellä pienemmillä tunneilla, kun tilapäisesti siihen on tarve. Perustelu innovoinnille oli miestäni erinomaisesti kiteytetty – halu sitouttaa henkilöstöä, kun he hakevat kokemuksia tai arjen sujuvoittaminen sitä vaatii. Joustavuus ja tilannetaju – simple as that. Varmasti on muitakin yrityksiä, jotka tarjoavat vastaavanlaisia mahdollisuuksia, mutten usko, että niitä ihan joka joenmutkasta löytyy.
Todennäköisesti siihen ei tulla pääsemään missään organisaatiossa, missä käyttöön valikoitunut repertuaari kolahtaa Tinakenkätytön lailla jokaiseen kuulijaan. Mikäli se kuitenkin pitää sisällään joustavuutta ja ripauksen rohkeaa mielikuvituksellisuutta, niin siitä tuskin jäädään kovin kauas. Tähän loppuun haluankin heittää kysymyksen pohdittavaksi; onko vapaudella ja joustolla enemmän vipua kuin puhtaasti €uroissa mitattavilla palkitsemisen ja etujen keinoilla?