Työajan ja -paikan joustavuuden myötä sitoutuneempia ja tyytyväisempiä työntekijöitä. Onko sinun organisaatiosi valmis ottamaan käyttöön joustotyöajan? Ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Suomessa astuu 1.1.2020 voimaan uusi työaikalaki, joka korvaa aikaisemman yli 20 vuotta vanhan lain (parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)). Uuden lain on tarkoitus vastata nykyistä paremmin tämän päivän työelämän tarpeisiin ja yksi sen merkittävimmistä uudistuksista on joustotyöaika.
Joustotyöaika mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemisen ja se soveltuu erityisesti työntekijöille, jotka tekevät asiantuntijatyötä. Kun joustotyöaika otetaan käyttöön, sopivat työntekijä ja työnantaja kirjallisesti työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.
Miksi työnantajan kannattaa tarjota joustotyöaikaa työntekijöilleen?
Yksi joustotyöajan ehdottomista eduista on se, että työntekijä voi paremmin yhteen sovittaa työn ja yksityiselämän. Tutkimusten mukaan joustavuus parantaa työntekijöiden tyytyväisyyttä sekä sitoutuneisuutta, mikä puolestaan vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Työnantajan näkökulmasta joustavat työaikajärjestelyt ovat kannattavia myös työn tuottavuuden parantamiseksi; kun työntekijä voi itse valita miten ajoittaa työnteon, mahdollistaa se työskentelyn silloin kun työntekijän suorituskyky on huipussaan. Tämän lisäksi joustavat työaikajärjestelyt vähentävät yllättäviä sairaspoissaoloja.
Mitä joustotyön käyttöönotto vaatii esimieheltä ja organisaatiolta? Miten esimiestyö muuttuu joustotyöajan myötä?
Ajasta ja paikasta riippumattoman työn mahdollistaminen edellyttää luottamuksen kulttuuria sekä valmentavaa roolia esimieheltä. Mikäli organisaatiossa ei ole ollut aikaisemmin joustavat työajan ja -paikan järjestelyt käytössä (tai niitä ei ole täysin vapaasti voitu hyödyntää), vaaditaan esimieheltä valmiutta vähentää valvontaa sekä luottamusta siihen, että työntekijä kantaa vastuun työstään. Yksityiskohtaisen raportin antaminen esimiehelle, mitä esimerkiksi etäpäivän aikana on saatu aikaiseksi, ei vastaa luottamuksen kulttuuria. Tämän välttämiseksi onkin erityisen tärkeää, että työntekijälle on määritetty selkeät tavoitteet ja tehtävät, jotka ohjaavat hänen työtään. Näin työn tulokset siirtyvät keskiöön. Joustavuus antaa työntekijälle vapautta, mutta myös vastuuta; työntekijän on ehdottoman tärkeää kommunikoida matalalla kynnyksellä esimiehelle tuen tarpeesta tai mahdollisesta ylikuormittumisesta. Yhteisten pelisääntöjen määrittäminen esimerkiksi siitä, miten tiimissä kommunikoidaan tehokkaasti, ovat oleellisia osatekijöitä joustotyöajan menestyksekkäälle käyttöönotolle.
Onko organisaatiossanne itsenäistä työtä tekeviä asiantuntijoita, joille joustavat työajan ja -paikan järjestelyt soveltuisivat?
Mitkä alla olevat osa-alueet kaipaavat kehittämistä, jotta pystytte parhaalla mahdollisella tavalla ottamaan käyttöön uuden joustotyöajan
- Luottamuksen kulttuuri – onko organisaatiossanne luottamuksen kulttuuri? Mitä se tarkoittaa käytännössä?
- Etäjohtaminen – mitä tämä tarkoittaa teidän organisaatiossanne? Muistathan, että jokainen työntekijä on yksilö ja jokaisella on erilaisia tarpeita.
- Vapaus ja vastuu työntekijällä – itseohjautuvuuden kyky.
- Viestintäkanavat – miten ja missä viestitään?
- Etätyökäytännöt – mitkä ovat teidän organisaatiollenne parhaat käytännöt?
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190872
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/tyv-tyoaikalaki-mietinto.aspx