Halusimme tutkia, kuinka pandemian vaikutukset ovat heijastuneet työnantajamielikuvaan. Kyselyn lähtökohtana oli tieto siitä, että poikkeusaika muutti paitsi työtapoja, myös työntekijöiden arvomaailmaa.
Kysyimme asiakkailtamme ja verkostoltamme, miten pandemia on vaikuttanut yrityksiin työnantajina. Pienissä yrityksissä vastaaja oli usein toimitusjohtaja, keskikokoisissa HR-johtaja ja suurissa Talent Acquisition Lead tai HR-johtaja.
Vastauksista nousi esiin erityisesti kaksi teemaa: miten henkilöstömme voi ja miten pystymme pitämään työntekijät talossa.
Akuutin tilanteen hoitamisen rinnalla yritysten on lisäksi pohdittava, kuinka pysyä osaajien silmissä houkuttelevana jatkossakin.
89 % vastaajista oli huolissaan oman henkilöstönsä hyvinvoinnista.
”Mistä voin tietää, mikä on henkilöstön todellinen vointi, voinko luottaa henkilöstökyselyiden tuloksiin?” pohti eräs vastaajista.
82 % vastaajista mietitytti työntekijöiden sitoutuminen, erityisesti uusien tulokkaiden osalta. Vastaajat kokivat etänä tehtävän perehdyttämisen ja yritykseen integroimisen haasteelliseksi.
Etätyössä yrityksen arvot ja kulttuuri voivat jäädä etäisiksi ja yhteisöllisyys, porukkaan sitoutuminen ja yhteenkuuluvuuden tunne puolitiehen.
Vastauksissa poikkeuksen tekivät pienet yritykset, jotka kokivat onnistuneensa sitouttamisessa. Lisäksi pienet yritykset olivat ylpeitä pandemiasta huolimatta rakennetusta kasvusta ja onnistuneista rekrytoinneista.
Oikea-aikaisen ja rehellisen viestinnän merkitys korostuu aina poikkeusoloissa, eikä pandemia tee tähän tärkeään sääntöön poikkeusta.
Yrityksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän on oltava linjassa tekojen kanssa. Ristiriidat erottavat jyvät akanoista: sanahelinäksi jäävä viestintä paljastaa yrityksen todellisen luonteen työnantajana.
Kaikki kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä oman yrityksensä nopean ja hyvin organisoidun viestinnän toteutumisesta.
Kysyimme, miten vastaajat ovat päättäneet kehittää työnantajamielikuvaa tänä ja ensi vuonna.
Toimenpiteiden osalta suosituimmaksi teemaksi nousi työntekijäkokemus. Etenkin pienet yritykset kertoivat aikovansa panostaa sitouttamiseen ja työntekijäkokemuksen merkityksellisyyteen.
72 % vastaajista haluaa kehittää koko työn elinkaarta perehdytyksestä exitiin. He ovat sisäistäneet sen, että pöydän ja työvälineiden lisäksi työntekijöillä on oltava myös tunnetason yhteys yritykseen ja yhteisöön. Vinkki vitonen; Kuuntele #loistatyössäsi -podia missä keskustelimme siitä, miten johdat lähtijäkokemusta. Koska se on yhtä tärkeää, kuin uuden työntekijän perehdytys.
Työntekijäkokemuksen rakentaminen vaatii hyvää johtamista, esihenkilöiden mentorointia ja valmennusta, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja työn vastuullisuuteen sekä panostusta työhyvinvointiin.
Työhyvinvointiteeman alle kertyy useita tärkeitä aiheita. Kuinka saada arki pyörimään hybridimallissa? Miten saada palautetta ja tukea esihenkilöltä? Entä miten murheita kuunnellaan ja onko yhteydenpitoon riittävästi työkaluja?
Työhyvinvointiin liittyvien asioiden ratkaiseminen tukee työn aikatauluttamista, antaa hallinnan tunnetta omiin vastuisiin ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Pandemiavuosi ei suurimmalla osalla vastaajista vaikuttanut rekrytointien määrään, vaikkakin yleinen trendi olikin laskeva.
Pandemian alkaessa rekrytointien määrä laski, mutta toukokuussa 2021 avoimien työpaikkojen määrä oli suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2019 eli ennen pandemiaa. (Lähde: Duunitorin työmarkkinaseuranta).
Puolet vastaajista kertoi rekrytointimäärien kasvavan. Kyse lienee osin on rekrypatoumasta, joka on syntynyt rekrytointien siirtyessä.
Vastauksista kävi selkeästi ilmi, yritystä työnantajana rakennetaan yhdessä, yhteisillä teoilla ja yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Erityisesti johdon on kannettava vastuunsa, sillä hyvä maine työnantajana vaikuttaa suoraan tulokseen.
Menetyksen taustalla on työntekijäkokemus: sitoutuneet, motivoituneet ja työstään onnistumisia tai merkityksellisiä kokemuksia saavat työntekijät luovat myös ulospäin houkuttelevaa kuvaa yrityksestä.
Vastuullisuus- ja työhyvinvointiteemat tulisi kuulua johdon agendalle ja esimiesten valmennuskokonaisuuksiin.
Poikkeusolot ovat tuoneet puutteet ja vahvuudet näkyviksi ja madaltanut hierarkisia portaita.
Nyt on aika lunastaa lupaukset, huolehtia omista ja panostaa brändityöhön!